tiistai 1. tammikuuta 2013

Pentuja ja pakettia

Pennut on nähty! Ja nähdään uudestaan heti sunnuntaina. Nyt jo olin näkevinäni eroja luonteissa, tosin kasvattaja sanoi että ne erot ovat toisena päivänä näin ja toisena sitten aivan päin vastoin, joten ei niistä ihan vielä selvää saa. Sunnuntaina pennut täyttävät 5 viikkoa joten silloin ne ovat taas paljon kehittyneempiä.

Tykkäsin kovasti parista nartusta, luulen kuitenkin loppupelissä olevani enemmän narttujen kannattaja, mutta ehdottomasti haluan tämän uroksen omistamisenkin kokea, eihän niitä eroja muuten voi täysin tietää.

Pentueen urokset olivat hyvin tasaisia enkä olisi erottanut niitä mitenkään toisistaan ilman eri värisiä pantoja. Yksi tosin oli koko ajan kiipeämässä naamalle. Kertoneeko jotain vai ei mutta en tiedä olisinko kovin onnellinen moisesta ominaisuudesta vaikka annankin koirien nuolla naamaani. Tiedän, ällöä, mutta annanpa kuitenkin.

Äärimmäisen tyytyväinen olin pentujen valmiuksiin, jos niille antoi rievun tai pehmolelun suuhun niin suurin osa yritti tappaa sen välittömästi, ensin tapporavistus ja sitten painimaan sen lelun kanssa. Taistelivat lelulla myös tosi hienosti jo nyt. Ja vain 4 viikkoisena! Arvostan! Muuten olivat kuitenkin hyvin tasapainoisen oloisia, kiipesivät heti vieraan syliin, eivät vinkuneet ja valittaneet turhasta eikä yksikään arastellut mitään.

Pennut testataan kunhan aika on oikea, näin kasvattaja pyrkii tekemään vielä viimeiset silaukset päätöksiin siitä mikä pentu menee mihinkin kotiin. Me kaikki tulevat omistajat taidetaan olla aika erilaista sakkia joten ei varmasti helpoin homma mutta uskon että tulen saamaan itselleni sopivan.

Sitten siihen pakettiosioon. Lunalta tosiaan poistettiin eilen uudenvuoden aattona kynsi etutassusta. Se otti uuden vuoden vastaan rauhallisissa merkeissä tuhdissa pöllyssä. Minä kun en koskaan anna antaa herätettä vaikka useimmat eläinlääkärit päätöstäni ihmettelevätkin. Minusta koiran on hyvä saada herätä omia aikojaan turvallisessa kotiympäristössä varsinkin jos sille on tehty isompi operaatio. Kerran se piikki on Lunalle annettu, sattui niin äkkinäinen lääkäri että ei kysynyt minulta lupaa enkä ehtinyt mitään sanoa, joten sinne meni. Herätteen jälkeen koira ei minusta näytä eikä tunnu itseltään joten parempi kun saa nukkua pari tuntia pidempään ja heräillä sitten omia aikojaan.

Tassuvammat on siitä inhottavia että niihin joutuu käärimään aina valtavat sidokset että se kestää menossa mukana. Tässä kuva hirmuisesta kääröstä, luulisi että on puoli jalkaa operoitu:


Älkää toki vaipuko epätoivoon tuon säälittävän näyn edessä, paketti ei haittaa Lunan liikkumista millään muotoa. Aamu oli yhtä juhlaa kun neiti pääsi ulos. Ensin se hyökkäsi leikkimään rakettien jätteillä (meillä ei ole rakettikammoa), seuraavaksi keksi että syvin hanki on paras paikka pomppia ja käydä tarpeillaan. Sieltä tultiinkiin sitten tukka putkella takaisin tielle ja olisi lähdetty juoksemaan ellei oltas oltu hihnassa....

Näihin kuviin ja tunnelmiin, Luna toivottaa kaikille parempaa vuotta 2013!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti