Olipa eilen huisin hauska kelpipäivä! Aamulla kävimme hakemassa Heidin ja Sisu siskon kyytiin ja hurautimme Kuopioon Hukka-halliin ensimmäisiin agireeneihin! Matka sujui hyvin, Arvo matkusti totuttuun tapaansa häkissä ja Sisu etupenkillä turvavöissä. Kuopiossa meitä odotti Arvon mielestä maailman ihanin vastaanotto! Katja Hinku äidin ja Huuma tädin kanssa, Hekla sisko sekä komea Watti serkku. Myöhemmin seuraamme liittyi vielä Velmu-kelpie.
Aloitimme ihka oikeat reenit, siis pennut ensin ja yksi kerrallaan. Aluksi ohjelmassa oli pennun leikittäminen. Kotonahan Arvo leikkii jo ihan kivasti ja olen saanut sen hieman leikkimään täällä Joensuussa hallilla, mutta nyt ote oli jo parempi. Pienen pojan huomio vain tuppasi kiinnittymään tekonurmen ihaniin hajuihin ja sain käyttää kaiken viehätysvoimani että Artsi taas innostui leikkimään kanssani. 10 viikkoiselta pennulta kuitenkin mielestäni hieno suoritus. Leikin jälkeen tutustuttiin putkeen. Katja lähetti koiran ja minä odotin putken toisessa päässä herkut ojossa. Ensimmäisellä kerralla Arvolla heitti hepulin puolelle ja se juoksi ohitseni suoraan tyttöjen luo hillumaan. Toinen ja kolmas toisto tulivatkin suoraan minun luo ja vauhdilla, hienoa! Tässä oli tarpeeksi toimintaa ekaan settiin, siispä pentu tauolle. Ajateltiin että kyllähän sisarukset osaa keskenään rauhoittua ja laitettiin Sisu ja Arvo samaan häkkiin. Huh huh, voitte ehkä arvata lopputuloksen.
Toisessa setissä lisättiin harjoitukseen pari hyppyä. Kuvio siis olisi putki-hyppy-hyppy. Lähdettiin takaperin ketjuttamaan, siispä ensin harjoiteltiin siivekkeiden läpi juoksua yksillä siivekkeillä. Katja lähetti koiran, Virve oli siivekkeiden toisella puolella herkkukupin kanssa ottamassa kelpoa vastaan ja minun tehtäväni oli vain juosta kilpaa koiran vierellä. Yhdet siivekkeet hoitui oikein mallikkaasti, lisättiin siis toiset. Arvo hieman haki ajatusta päässään ja kiersi ensin toiset siivekkeet. Herkkukupin vartija oli kuitenkin niin nopea että siitä ei palkkaa herunut. Seuraavat toistot menikin sitten jo suoraviivaisesti ja oikein. Viimeisenä ketjun osana lisättiin se putki. Tässä vaiheessa kelpopoika laittoi isomman vaihteen silmään ja kun Katja laski sen irti putken suulta, kuului lohikäärmeen karjaisu ja sitten mulle tuli kiire. Sain ottaa ihan tosissaan juoksuaskelia että kestin pennun vierellä, sellaisella raivolla se karautti kuvion loppuun herkkukipolle. Muutama tällainen toisto ja aina vaan parani, aivan liekeissä koko pentu, huippua! Tässä kohtaa oli mainio aika pitää tauko.
Kolmannessa setissä saatiin tutustua pöytää vasten laitettuun puomin osaan. Ensin pari kertaa houkuttelemalla ylös alas ja lopuksi vielä hauska vauhdikas ylös juoksu valmiille palkalle. Jäi hyvä mieli ja pikkuinen nautti huomiosta ja herkuista koko olemuksellaan.
Pentuagilityn jälkeen käytiin vierailulla yläkerrassa sijaitsevassa Mustissa ja Mirrissä. Painiksi meni pentukolmikon touhu keskellä kauppaa, ei siis paljon uudet paikat jännitä. Kaiken tämän touhun jälkeen Arvo ja muut pennut saivat levähtää häkissä kun me seurattiin aikuisten koirien treenejä.
Lopuksi päätettiin vielä tarjoutua pentujen kanssa läheiseen Matkuksen kauppakeskukseen sosiaalistumaan ja ihmettelemään uusia pintoja, ääniä, tuoksuja, kuulutuksia ja ihmisiä. Tutustuttiin myös hissiin ja liukuportaisiin. Kolmikkomme herätti huomiota ja pennut saivat jopa herkkuja vastaantulleelta koiraihmiseltä, sweet.
Illalla kylään tuli vielä ystäväni joka ei ole vieraillut meillä aikoihin. Jostain syystä Arvo ei rekisteröinyt vieraan sisääntuloa ollenkaan ja näinpä se säikähti kun yhtäkkiä huomasikin että eteisessä seisoo mörkö. Pöh pöh sanoi kelpie ja meinasi lähteä turvallisemmille vesille. Otin pennun syliini ja hetki jos toinenkin meni ennen kuin pentu vieraalle lämpeni. Lopulta kun Arvo voitti ujoutensa, se nuohosi vieraan sylissä ja nuoli koko naaman. Ehkä tuo vieraan tulo noin tapahtumarikkaan päivän päätteeksi oli pennulle liikaa, se saattoi olla yksinkertaisesti liian väsynyt ajatellakseen kirkkaasti ja siispä säikähti. Yhtä kaikki, minun täytyy tästä lähtien ilmoittaa koiralle että vieraita on tulossa, Arvohan ei ole edelleenkään ehdollistunut ovikelloon, ei kiinnitä koko kapistuksen sointiin mitään huomiota.
Tänään mennään kyläilemään ja siellä odottaakin yksi tuttu ja toinen aivan uusi koiratuttavuus, saas nähdä kuin hauskaa se on!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti